 |
| Amigurumi-pöllöt |
Nimi on peräisin japaninkielisistä sanoista ami (virkattu tai neulottu) ja nuigurimi (pehmolelu).
Nämä olivat joitan vuosia sitten varsinainen buumi, mutta huomaan suosion hieman laantuneen.
 |
| Virkkaamani Totorot vuosia sitten |
Minä hurahdin amigurumeihin lasten ollessa pieniä. Ensimmäiset tekemäni amigurumit olivat hyvin yksinkertaisia: Raajattomia otuksia, joille kiinnitin silmät.
 |
| Virkatut tontut kuusenkoristeiksi |
Yksi ihanimmista muistoistani liittyy myös ensimmäisiin amigurumeihin. Poikani ollessa parivuotias, tein hänelle kissan. Poika antoi kissalle nimeksi "Elärasvaa". En koskaan päässyt kärryille, mistä nimi tuli, mutta Elärasvaa on voimissaan vielä kahdeksan vuoden jälkeenkin.
Amigurumit ovat paitsi söpöjä, myös mahtava tapa käyttää jämälankoja. Kun taidot kasvavat, voi siirtyä monimutkaisempiin otuksiin.
Amigurumeita voi valmistaa pelkästä langasta, mutta tahtoessaan niille voi hankkia erinäköisiä silmiä tai askarrella vaikka fimomassasta esineitä koristeeksi.
Itse virkkaan amigurumit yleensä keränlopuista ja käytän täytteeksi keräämiäni päättelylankoja. Virkkaan myös silmät ja vaikka hatunkin, jos haluan.
Tärkeää amigurumin virkkauksessa on se, että koukku on hieman liian pieni käytetylle langalle. Näin jäljestä saadaan tiivis ja ryhdikäs.
Tärkeää amigurumin virkkauksessa on se, että koukku on hieman liian pieni käytetylle langalle. Näin jäljestä saadaan tiivis ja ryhdikäs.
En käytä näiden tekemiseen enää ohjeita. Oma mielikuvitus ja kädentaito riittää.
Koska olen käytönnön ihminen ja pyrkimykseni on säilytellä mahdollisimman vähän joutavaa tavaraa nurkissa, olen tehnyt amigurumeista avaimenperiä ja laukkukoruja.
Amigurumeita voi myös neuloa. Alla kuvia Kissa Miettisestä, jonka tein ystävänpäivän alla palkinnoksi FB-sivuni arpajaisiin.
Imaisia ohjeita amigurumeihin voit etsiä vaikka täältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti